Synnytyksen jälkeinen fysioterapia
Synnytyksestä palautuminen ja siihen liittyvä kuntoutus ja harjoittelu ovat ilahduttavasti saaneet enemmän huomiota viime aikoina ja asiasta onkin kirjoitettu kiitettävästi mediassa. Kun tietoisuus asiasta lisääntyy, saavat naiset paremmin apua ja näin vältytään turhalta kärsimykseltä ja voidaan välttää jopa elinikäisten vaivojen syntyminen.
Tässä esimerkkitapaus omalta vastaanotoltani:
Johanna hakeutui fysioterapiaan 5kk synnytyksen jälkeen. Raskausaika ja synnytys olivat sujuneet ongelmitta, mutta nyt Sannan mielestä keskivartalo tuntui heikolta ja huteralta. Alaselkä väsyi herkästi ja tuntui jäykältä ja kipeältä. Johanna ei ollut vielä uskaltanut tehdä vatsalihasharjoitteita ja halusi nyt saada fysioterapeutilta ohjeet harjoittelun aloittamiseen.
Alkututkimuksessa kävi ilmi, että suorien vatsalihasten erkauma oli navan yläpuolella noin kolme sormen leveyttä, eikä vatsalihasten voimantuottokyky ollut kovin hyvä. Lisäksi selkälihakset olivat jännittyneet ja kireät ja heikensivät näin ollen edelleen vatsalihasten aktivoitumista ja hidastivat erkauman palautumista.
Vatsalihasten erkauma tarkoittaa suorien vatsalihasten välisen jännesauman venymistä, jota tapahtuu vatsan kasvaessa esim. raskauden aikana. Suorat vatsalihakset voivat erkaantua jopa 15 cm raskausaikana, mutta suurella osalla tämä venyttyminen palautuu synnytyksen jälkeen. Kaikilla erkauma ei palaudu täysin, mutta se ei automaattisesti tarkoita ongelmia. Vatsalihasten erkauman leveys ei ole oleellisin asia, vaan vatsalihasten ja jännesauman kyky tuottaa ja siirtää voimia mahdollisesta pienestä raosta huolimatta.
Johannalla lantionpohjan lihasten aktivaatio onnistui hyvin ja poikittaisen vatsalihaksen aktivaatiokin löytyi hetken harjoittelun jälkeen. Nämä määrittelivät lähtötason harjoittelulle. Lisäksi tutkin alaselän ja lantion liikkuvuuden ja liikkeiden hallinnan sekä tasapainon. Kyse ei nimittäin ole vain yksittäisen vatsalihaksen vahvistamisesta vaan harjoittelu voi tarvittaessa olla hyvin paljon laaja-alaisempaa, riippuen mahdollisista ongelmista ennen raskautta ja synnytystä sekä siitä, miten paljon raskauden ja synnytyksen aiheuttamat suuret muutokset kehossa ovat heikentäneet tasapainoa, koordinaatiota tai liikkeiden hahmottamista. Johannan tapauksessa myös selkälihasten manuaalinen käsittely vähensi selkä- ja vatsalihasten välistä epätasapainoa ja edisti kuntoutumista.
Johanna sai ensimmäisen harjoitusohjelman, johon kuului neljä kotona tehtävää harjoitetta, joita oli tarkoitus tehdä päivittäin tai vähintään joka toinen päivä. Seuraava tapaaminen sovittiin kuukauden päähän, jolloin harjoitteita muokattiin haastavammiksi ja ohjelmaan lisättiin muutama harjoitus. Tässä vaiheessa synnytyksestä oli kulunut 6kk ja Johanna halusi kokeilla juoksemista. Juoksua ja hyppyjä sisältäviin lajeihin paluu on hyvin yksilöllistä, edellytyksenä on riittävä lantionpohjan lihasten ja keskivartalon tukilihasten toiminta. Nivelsiteet löystyvät raskausaikana ja palautuu hiljalleen synnytyksen jälkeen, imetyksenkin vaikuttaessa asiaan. Tämän vuoksi juoksu ja hypyt voivat kipeyttää niveliä ja kuormittaa liikaa lantionpohjaa ja näin ollen raskaampaan liikuntaan palaamisen ajankohtaa täytyy aina arvioida yksilöllisesti.
Johannalla ei ollut enää kipuja, ja vauvakin antoi nukkua kohtuullisesti, joten Johanna jaksoi toteuttaa harjoittelua ohjeiden mukaisesti. 2kk:n täsmäharjoittelun jälkeen Johanna palasi vanhojen liikuntaharrastustensa pariin eli tanssiin ja kuntosaliharjoitteluun.